Hiomalaikkoja käytetään lähes kaikilla toimialoilla ja hyvin monenlaisilla työpaikoilla. Niitä on monen kokoisia ja muotoisia, ja niillä tehdään kaikkea taltan teroittamisesta teräslevyn katkaisuun. Laikkoja käytetään pienistä kulmahiomakoneista aina suuriin teollisiin hioma- ja katkaisukoneisiin.

Useimmat hiomalaikkatapaturmat johtuvat huonosta suunnittelusta, väärin valitusta laikasta ja vaarallisista työtavoista. Lähes kaikki olisivat estettävissä.

Suurin turvallisuusriski on laikan rikkoutuminen suurella pyörimisnopeudella. Tavallisesti syy on väärä tai huolimaton asennus, liian suuri nopeus tai jo ennen käyttöä vaurioitunut laikka. Rikkoutuvan laikan kappaleet lentävät ilmakiväärin luodin nopeudella, ja seurauksena voi olla vakava vamma tai kuolema.

Lisäksi on terveyshaittoja, jotka kehittyvät vähitellen: raskaiden laikkojen ja koneiden virheelliset nosto- ja käsittelytavat, haitalliset metallintyöstönesteet, pölyn ja huurujen hengittäminen, melu sekä käsikoneiden aiheuttama käden ja käsivarren tärinäoireyhtymä.

Tällä kurssilla opit, miksi jokaisen hiomalaikkojen parissa työskentelevän on tunnettava nämä vaarat ja millä keinoilla laikkoja käytetään turvallisesti.

Kurssin jälkeen:

• tunnistat tärkeimmät laikkatyypit ja koneet, joissa niitä käytetään, sekä niihin liittyvät vaarat
• tiedät, mitä lainsäädäntö edellyttää valmistajilta, työnantajilta ja työntekijöiltä
• osaat arvioida hiomalaikkatyön riskit
• tunnet keinot, joilla riskejä poistetaan tai pienennetään, myös pölyn, tärinän, melun, tulipalon ja sähkön vaarat
• osaat käsitellä, varastoida, asentaa, käyttää, oikaista ja tarkastaa yleisimmät laikat turvallisesti

Tässä osiossa käsitellään:

• Laikka- ja konetyypit
• Hiomalaikkojen vaarat
• Valmistajan vastuu
• Hiomalaikat ja lainsäädäntö
• Työnantajan velvollisuudet
• Työntekijän velvollisuudet
• Ohjeet ja lisätietoa

Hiomalaikkoja käytetään hioma- ja katkaisukoneissa, enimmäkseen metallitöissä. Koneet voivat olla kiinteitä, kuten penkki- tai pylväshiomakone, tai käsikoneita, kuten kulmahiomakone. Laikat valmistetaan ja niitä käytetään eri tavoin laikkatyypin mukaan.

Hiomalaikka koostuu hioma-aineen rakeista, joita sidosaine pitää koossa. Sidos on joko epäorgaaninen (keraaminen) tai orgaaninen.

Keraamiset laikat poltetaan uunissa. Ne ovat kovia ja lujia, mutta rakenteeltaan hauraita ja lasimaisia. Ne pitävät muotonsa hyvin, ja niitä käytetään lähinnä tarkkuushiontaan kiinteissä koneissa. Ne on oikaistava säännöllisesti, jotta pintaan tarttunut metalli poistuu ja laikka hioo taas tehokkaasti.

Orgaaniset eli hartsi- tai kumisidosteiset laikat ovat joustavampia, ja niistä voidaan tehdä hyvin ohuita. Niitä käytetään kulmahiomakoneissa ja kannettavissa katkaisukoneissa.

Jokaisen laikan määrittävät raekoko, hioma-aine, sidosaine, kovuus ja rakenne eli se, kuinka avoin tai tiivis laikka on.

Keraamisia laikkoja käytetään monenlaisissa kiinteissä hiomakoneissa: penkki- ja pylväshiomakoneissa, pyöröhiomakoneissa sekä sisä-, taso- ja työkaluhiomakoneissa. Niissä käytetään hyvin monenlaisia keraamisia laikkoja.

Penkki- ja pylväshiomakoneet ovat työpaikkojen tavallisimpia hiomakoneita. Niillä teroitetaan työkaluja, poistetaan purseita ja viimeistellään kappaleita, ja usein monet eri ihmiset käyttävät niitä vain hetken. Juuri siksi niiden kunnossapito unohtuu niin usein.

Käsikäyttöisissä hioma- ja katkaisukoneissa, ennen kaikkea kulmahiomakoneessa, käytetään orgaanisesti sidottuja hioma- ja katkaisulaikkoja. Niillä hiotaan, katkaistaan ja viimeistellään kappaleita, ja niitä on lähes jokaisessa verstaassa, työmaalla ja kunnossapito-osastolla.

Käsikoneisiin liittyy eniten erilaisia vaaroja: niitä käytetään hankalissa asennoissa, lähellä vartaloa ja usein työmaalla eikä hallitussa verstasympäristössä.

Hiomalaikkoja käytetään monilla aloilla, mutta väärin käytettyinä ne voivat aiheuttaa vammoja monella tavalla.

Useimmat hioma- ja katkaisukoneiden aiheuttamat vammat johtuvat:

• rikkoutuvan laikan kappaleiden iskuista, jotka voivat olla hengenvaarallisia
• kosketuksesta pyörivään laikkaan, mikä aiheuttaa syviä haavoja ja hiertymiä
• leikkaus- ja puristumisvammoista, kun sormet jäävät laikan ja työtuen väliin
• tulipaloista ja räjähdyksistä, kun alumiinia, magnesiumia tai muita palavia metalleja sisältävää hiomapölyä ei hallita
• silmävammoista, kun suojalaseja tai koneen suojakilpeä ei käytetä

Hiomalaikat voivat aiheuttaa myös vakavia pitkäaikaisia terveyshaittoja. Pitkäaikainen käyttö ilman oikeita suojaustoimia voi jättää pysyviä vaurioita, joten vaarat on tärkeää tuntea.

Useimmat terveyshaitat johtuvat:

• raskaiden laikkojen ja koneiden virheellisistä nosto- ja käsittelytavoista, mikä voi vaurioittaa pysyvästi selkää, hartioita ja muuta tuki- ja liikuntaelimistöä
• haitallisista metallintyöstönesteistä, jotka voivat aiheuttaa ihottumaa ja ihoärsytystä
• käsikoneiden tärinästä, joka voi aiheuttaa käden ja käsivarren tärinäoireyhtymän: valkosormisuuden sekä pysyviä hermo- ja verisuonivaurioita käsiin ja käsivarsiin
• pitkäaikaisesta altistumisesta hionnan melulle, mikä voi aiheuttaa pysyvän kuulovaurion ja tinnituksen
• syntyvän pölyn ja huurujen hengittämisestä, mikä ärsyttää hengitysteitä ja voi aiheuttaa sekä lyhyt- että pitkäaikaisia sairauksia, kuten ammattiastmaa, keuhkosairauksia ja syöpää
• iholle ja silmiin laskeutuvasta pölystä ja huuruista, jotka aiheuttavat ärsytystä ja silmävaurioita

Hiomalaikkojen käyttöön liittyy monia vaaroja, mutta suurin turvallisuusriski on edelleen laikan rikkoutuminen, joka voi aiheuttaa vakavan vamman tai kuoleman.

Riskin pienentämiseksi jokaisen, joka valmistelee, asentaa, käyttää, oikaisee tai tarkastaa hiomalaikan, on oltava siihen perehdytetty ja osaava. Laikan asentaminen ei ole työ, jonka tekee se, joka sattuu olemaan lähimpänä.

Velvollisuuksia on myös laikkojen ja hiomakoneiden valmistajilla ja toimittajilla. Markkinoille saatettavien koneiden ja laikkojen on oltava turvallisia käyttötarkoitukseensa, ja mukana on oltava turvallisen käytön edellyttämät ohjeet (konedirektiivi 2006/42/EY ja valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta 400/2008; työturvallisuuslaki 738/2002, 56 §).

Koneen CE-merkintä kertoo, että valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset. Se on lähtökohta, ei tae siitä, että kone on turvallinen juuri sinun työpaikallasi.

Laikkojen valmistajien on minimoitava rikkoutumisen ja tapaturman riski. Suuri osa suojauksesta on rakennettu itse laikkaan.

Tällaisia ratkaisuja ovat:

• Kuituvahvistus. Raskaaseen hiontaan ja katkaisuun tarkoitetuissa hartsi- ja kumisidosteisissa laikoissa on hartsilla päällystetty lasikuitukangas. Se vahvistaa laikkaa ja pitää kappaleet koossa, jos laikka rikkoutuu.
• Keskireiän lähelle valetut teräsrenkaat. Ne vähentävät reiän kulumista ja pidättävät kappaleita rikkoutumistilanteessa.
• Turvaholkit. Lukitushampaalliset kierremutterit ovat osa levyä, joka vahvistaa käsikoneiden kuppilaikan pohjaa.
• Nauhoitus. Sylinterilaikan ympäri kierretty teippi, lasikuitu tai metallilanka auttaa pitämään kappaleet koossa, jos laikka rikkoutuu.
• Keskireiän ympärille valettu hienorakeinen keskiosa, joka lujittaa laikkaa siltä kohdalta, johon kiinnitysvoimat kohdistuvat.

Vaikka valmistajien on toimitettava turvallisia laikkoja, laikkoja rikkoutuu silti käytössä. Lähes aina syy on jossain, mitä tapahtui vasta laikan lähdettyä tehtaalta.

Rikkoutumisen syitä ovat:

• väärinkäytöstä tai kovakouraisesta käsittelystä syntynyt vika
• huono varastointi, esimerkiksi kosteus, kuumuus tai seinää vasten nojaamaan jätetyt laikat
• työhön tai koneeseen väärin valittu laikka
• virheellinen asennus
• epätasapaino
• liian suuri pyörimisnopeus
• hiomakoneen viat, kuten kuluneet laakerit tai taipunut kara
• huonot työtavat, kuten suoran laikan sivupinnalla hiominen tai kappaleen painaminen väkisin laikkaa vasten

Rikkoutumiseen johtaa usein useampi syy yhdessä, esimerkiksi hieman vaurioitunut laikka, joka on lisäksi kiristetty liian tiukalle.

Jokainen laikan rikkoutuminen on tutkittava huolellisesti syyn selvittämiseksi, ja on ryhdyttävä toimiin, ettei sama toistu.

Suomessa hiomalaikkojen ja hiomakoneiden käyttöä säätelevät työturvallisuuslaki (738/2002) ja valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008). Erillistä hiomalaikka-asetusta ei ole, vaan vaatimukset koskevat kaikkia työvälineitä.

Säännösten tavoitteena on varmistaa, etteivät työvälineet, myös hiomakoneet ja laikat, vaaranna työntekijöiden turvallisuutta tai terveyttä, oli työväline minkä ikäinen tai mistä peräisin tahansa (TTL 41 §).

Asetus sisältää useita vaatimuksia: työvälineen sopivuus työhön, kunnossapito, tarkastukset, vaarallisten osien suojaus, suojaus esimerkiksi sinkoutuvilta kappaleilta, hallintalaitteet, vakavuus ja valaistus sekä merkinnät (VNa 403/2008, 2–7 §).

Työvälineiden turvallisesta käytöstä on ohjeita esimerkiksi tyosuojelu.fi-palvelussa ja Työterveyslaitoksella, ja laikkojen valmistajat antavat tuotekohtaiset ohjeet. Valmistajan ohjeiden noudattaminen on vaatimus: työvälineellä on oltava käyttöohjeet, ja niitä on noudatettava (VNa 403/2008, 3 §).

Työvälineisiin, joihin liittyy erityisiä vaaroja, kohdistuu tiukempia vaatimuksia, ja hiomakoneet ovat tästä selvä esimerkki.

Jos koneen tavanomaisen käytön vaaroja ei voida kokonaan poistaa suojuksilla ja muilla teknisillä keinoilla, käyttöturvallisuus on varmistettava opastuksella (VNa 403/2008, 4 §). Konetta käyttävät vain ne, joiden tehtävä se on ja jotka on perehdytetty sen turvalliseen käyttöön (TTL 14 §).

Sama koskee korjaus-, huolto- ja puhdistustöitä. Niitä tekevät vain niihin perehdytetyt henkilöt, ja heidät kannattaa nimetä näihin tehtäviin (VNa 403/2008, 12 §).

Käytännössä tämä tarkoittaa kirjallista luetteloa siitä, kuka saa asentaa laikkoja, kuka oikaista niitä ja kuka käyttää kutakin konetta, sekä keinoa varmistaa, etteivät muut koske niihin.

Hyvä käytäntö on, että laikkoja asentavat vain siihen perehdytetyt ja nimetyt henkilöt. Ketään ei nimetä ennen kuin hänet on perehdytetty.

Perehdytyksessä on käytävä läpi:

• laikkojen käytön vaarat ja noudatettavat varotoimet
• laikkojen merkinnät, kuten tyyppi ja suurin sallittu nopeus
• laikkojen varastointi, käsittely ja kuljetus
• laikkojen tarkastaminen vaurioiden varalta, myös kopistelukoe
• laikan oikea oikaisutapa: tylsyneen hioma-aineen ja tarttuneen metallin poistaminen sekä tasaisen kulumisen ylläpitäminen
• työtuen oikea säätäminen
• jokaisen asennusosan tehtävä: laipat, välilevyt, holkit ja mutterit
• osien oikea kokoaminen niin, että laikka on tasapainossa ja käyttökunnossa
• oikeiden henkilönsuojainten valinta ja käyttö

Työnantajan on suojattava työntekijät työvälineiden aiheuttamilta vaaroilta. Hiomalaikoissa tärkeimmät ovat:

• koneesta putoavat tai sinkoutuvat kappaleet, esimerkiksi rikkoutuneen laikan palat tai irtoava työkappale
• koneen osien rikkoutuminen tai hajoaminen
• tahaton räjähdys, esimerkiksi palavan hiomapölyn syttyminen

Vaarat on poistettava ensisijaisesti teknisillä keinoilla, kuten suojuksilla ja turvalaitteilla. Vasta jos se ei ole mahdollista, turvallisuus varmistetaan opastuksella, varoituslaitteilla, turvamerkeillä ja henkilönsuojaimilla (VNa 403/2008, 4 §).

Hiomalaikoissa tämä tarkoittaa: merkittyä nopeutta ei koskaan ylitetä, koneessa on kappaleet pidättävä suojus, koneet pidetään kunnossa, pöly hallitaan, ja näiden lisäksi annetaan opastus ja henkilönsuojaimet.

Hiomalaikkatyöhön sovelletaan myös:

• työturvallisuuslakia (738/2002): työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet, vaarojen selvittäminen ja arviointi (10 §) sekä perehdytys (14 §)
• valtioneuvoston asetusta työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)
• valtioneuvoston asetusta työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)
• valtioneuvoston asetusta työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005)
• sähköturvallisuuslakia (1135/2016)
• valtioneuvoston asetusta kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001): pöly, huurut ja metallintyöstönesteet
• lakia työsuojelun valvonnasta (44/2006): vakavasta työtapaturmasta ilmoitetaan viipymättä poliisille ja työsuojeluviranomaiselle (46 §)

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (8 §).

Velvollisuus on hyvin laaja. Se koskee jokaista, joka vaihtaa laikan, työskentelee laikan kanssa tai on vain lähellä, kun laikkaa käytetään.

Työnantajan on myös selvitettävä ja arvioitava työn vaarat (TTL 10 §) ja arvioitava erikseen työvälineiden turvallisuus (VNa 403/2008, 4 §). Hiomalaikkatyöstä on oltava arviointi, joka kattaa kaikki merkittävät vaarat ja käytössä olevat suojaustoimet.

Työnantajan on lisäksi perehdytettävä ja opastettava työntekijät ja valvottava työtä, hankittava ja pidettävä kunnossa sopivat koneet ja suojukset sekä annettava henkilönsuojaimet, jos vaaraa ei voida muuten torjua (TTL 14 ja 15 §).

Seuraavassa osiossa riskien arviointi käydään läpi vaihe vaiheelta.

Myös työntekijällä on lakisääteisiä velvollisuuksia, joilla suojaat itseäsi ja ympärilläsi olevia.

Työntekijänä sinun on:

• huolehdittava omasta ja muiden turvallisuudesta (TTL 18 §)
• käytettävä hiomakonetta, asennettava tai oikaistava laikkaa vain, jos sinut on siihen perehdytetty ja valtuutettu
• käytettävä koneita, suojuksia, kohdepoistoa ja henkilönsuojaimia opastuksen mukaisesti (TTL 20 ja 21 §)
• jätettävä turvalaitteet ennalleen: suojusta ei saa poistaa eikä pitokytkintä ohittaa (TTL 20 §)
• ilmoitettava viipymättä vioista ja puutteista, kuten vaurioituneesta laikasta tai puuttuvasta suojuksesta (TTL 19 §)
• osallistuttava perehdytykseen ja noudatettava sovittuja turvallisia työtapoja (TTL 18 §)

Työvälineiden ja hiomalaikkojen turvallisesta käytöstä saa maksutonta tietoa suomeksi.

Jokaisen työnantajan ja koneen käyttäjän kannattaa pitää saatavilla:

• tyosuojelu.fi-palvelun ohjeet työvälineiden turvallisesta käytöstä
• laikan ja koneen valmistajan käyttöohjeet: merkinnät, nopeudet, asennus, suojukset ja oikaisu

Pidä ohjeet saatavilla siellä, missä hiomakoneita käytetään, ei vain toimistossa.