Käsisammutin voi estää pientä paloa kasvamasta tuhoisaksi. Ensimmäisellä minuutilla palo voi olla roskakorin kokoinen. Muutamaa minuuttia myöhemmin se voi täyttää huoneen savulla ja levitä hallitsemattomasti.

Sammuttimesta on kuitenkin hyötyä vain, jos käyttäjä tietää, mitä sammutinta käyttää, milloin sammuttaminen on turvallista ja miten sitä käytetään oikein. Väärä sammutin tai oikea sammutin väärin käytettynä voi pahentaa paloa ja vaarantaa ihmishenkiä.

Tämä kurssi antaa sinulle nämä tiedot.

Kurssi on tarkoitettu turvallisuushenkilöstölle, kuten poistumisturvallisuudesta ja alkusammutuksesta vastaaville, sekä kaikille, joiden voidaan odottaa käyttävän sammutinta työssään. Siitä on hyötyä myös kaikille muille, jotka haluavat ymmärtää käsisammuttimia ja käyttää niitä turvallisesti.

Kurssi antaa tarvittavat tiedot. Työnantajan tulisi lisäksi järjestää käytännön alkusammutusharjoitus oikeilla sammuttimilla, jotta tiedät, miltä sammutin tuntuu ja kuulostaa, kun se laukaistaan.

Muista: kenenkään ei koskaan tarvitse vaarantaa itseään palon sammuttamiseksi. Oma turvallisuutesi on aina etusijalla.

Kurssin jälkeen osaat:

• selittää palokolmion ja paloluokat
• tunnistaa eri sammutintyypit ja palot, joihin kukin sopii
• arvioida, onko palon sammuttaminen turvallista
• käyttää käsisammutinta ja sammutuspeitettä turvallisesti ja tehokkaasti
• toimia oikein, jos paloa ei saada sammumaan

Tässä osiossa käsitellään:

• miksi alkusammutuskoulutus on tärkeää
• palokolmio
• paloluokat
• sammutintyypit ja niiden merkinnät
• kuinka monta sammutinta työpaikalla tarvitaan ja mihin ne sijoitetaan

Moni ei ole koskaan käyttänyt sammutinta. Todellisessa palotilanteessa, melun, savun ja paniikin keskellä, he saattavat:

• tarttua väärään sammuttimeen, esimerkiksi vesisammuttimeen sähköpalossa
• mennä liian lähelle tai suunnata liekkeihin palon juuren sijaan
• jatkaa liian pitkään ja jäädä loukkuun palon levitessä
• viivyttää hälyttämistä yrittäessään selvitä palosta yksin

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja nimeää tarvittaessa henkilöt palontorjunta- ja pelastustoimenpiteisiin ja huolehtii heidän koulutuksestaan (47 §). Pelastuslaki velvoittaa myös varautumaan alkusammutukseen.

Tulipalo tarvitsee kolme asiaa: lämpöä, palavaa ainetta ja happea. Yhdessä niitä kutsutaan palokolmioksi.

Sammuttimet toimivat poistamalla yhden kolmion sivuista:

• Vesi jäähdyttää palavaa materiaalia ja poistaa lämmön.
• Vaahto ja rasvapalosammutteet muodostavat palavan aineen päälle kalvon, joka katkaisee hapensaannin ja estää höyryjen vapautumisen.
• Hiilidioksidi syrjäyttää happea palon ympäriltä.
• Jauhe katkaisee palamisreaktion ja tukahduttaa palon.

Palot jaetaan paloluokkiin palavan aineen mukaan:

• A-luokka: kiinteät aineet, kuten paperi, puu, tekstiilit ja monet muovit.
• B-luokka: palavat nesteet, kuten bensiini, öljy, maalit ja liuottimet.
• C-luokka: palavat kaasut, kuten propaani, butaani ja maakaasu.
• D-luokka: palavat metallit, kuten magnesium, alumiini ja litium.
• F-luokka: ruokaöljyt ja -rasvat.

Sähköpalot eivät ole oma paloluokkansa, koska sähkö on syttymislähde eikä palava aine. Jännitteisten sähkölaitteiden sammuttamiseen tarvitaan kuitenkin sammutin, joka ei johda sähköä.

Kaikki sammuttimet ovat punaisia. Suomessa sammutintyyppi luetaan sammuttimen kyljen etiketistä. Joissakin maissa, kuten Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, tyypin kertoo lisäksi värillinen raita:

• punainen: vesi
• valkoinen: vesisumu
• kermanvärinen: vaahto
• musta: hiilidioksidi eli CO2
• sininen: jauhe
• keltainen: rasvapalosammute

Etiketissä kerrotaan kuvin ja sanoin, mihin paloluokkiin sammutin sopii ja mihin sitä ei saa käyttää. Lue etiketti aina ennen käyttöä.

• Tavallinen vesisammutin sopii vain A-luokan paloihin: paperi, puu, tekstiilit ja muut kiinteät aineet. Se jäähdyttää palavaa materiaalia. Älä koskaan käytä sitä palavien nesteiden, ruokaöljyn tai jännitteisten sähkölaitteiden sammuttamiseen.
• Suomessa yleisissä nestesammuttimissa on tehoa parantavia lisäaineita, ja monet niistä on hyväksytty myös B-luokan paloihin (esimerkiksi merkintä 27A 144B). Tarkista aina etiketistä, mihin paloluokkiin ja sähkölaitteisiin sammutin sopii.
• Vesisumusammutin suihkuttaa hyvin pieniä pisaroita. Mallista riippuen sitä voi käyttää A-, B- ja F-luokan paloihin sekä sähkölaitteisiin ilmoitettuun jännitteeseen asti. Se jättää vähän jälkiä. Tarkista aina etiketti, sillä mallit eroavat toisistaan.

• Vaahtosammutin sopii A- ja B-luokan paloihin. Se muodostaa palavan nesteen päälle peitteen, joka tukahduttaa palon ja estää uudelleensyttymisen. Älä käytä sitä jännitteisiin sähkölaitteisiin, ellei etiketissä mainita, että se on testattu tähän käyttöön.
• Hiilidioksidisammutin on tarkoitettu ensisijaisesti sähkölaitepaloihin, ja se tehoaa myös pieniin B-luokan paloihin. Se ei jätä jäämiä eikä siksi vahingoita laitteita. Kaasu kuitenkin haihtuu nopeasti, joten palo voi syttyä uudelleen, eikä hiilidioksidi tehoa A-luokan paloihin, kuten palavaan paperiin.

• ABC-jauhesammutin on Suomessa yleisin käsisammutin, ja sitä voi käyttää A-, B- ja C-luokan paloihin sekä sähkölaitteisiin. Jauhepilvi kuitenkin heikentää näkyvyyttä ja vaikeuttaa hengittämistä, ja jauhe likaa ja syövyttää laitteita. Siksi pieniin sisätiloihin suositellaan yhä useammin neste- tai vaahtosammutinta. Jauhesammutin sopii hyvin ajoneuvoihin, piha-alueille ja ulkotiloihin.
• D-luokan metallipaloihin on omat erikoisjauhesammuttimensa. Litiumpaloihin käytetään niille tarkoitettua erikoisjauhetta. Tällaisia sammuttimia hankitaan vain kohteisiin, joissa käsitellään palavia metalleja.
• Rasvapalosammutin on tarkoitettu F-luokan paloihin, kuten friteerauskeittimen ja ruokaöljyn paloihin. Se jäähdyttää öljyä ja muodostaa pinnalle saippuamaisen kalvon, joka eristää sen ilmasta.

Sammuttimien määrä ja tyyppi määräytyvät riskien arvioinnin ja pelastussuunnitelman perusteella. Yleisperiaatteet:

• Jokaisessa kerroksessa tulee olla sammutin helposti saatavilla, ja suurissa tiloissa niitä tarvitaan useita.
• Erityisriskejä varten hankitaan lisäsammuttimia, kuten hiilidioksidisammutin sähkölaitteiden lähelle ja rasvapalosammutin keittiöihin.
• Sammuttimet sijoitetaan poistumisreittien varrelle, uloskäyntien lähelle ja riskikohteen viereen niin, ettei sammuttimelle tarvitse koskaan kulkea palon ohi.
• Ne sijoitetaan seinätelineeseen tai jalustalle, ja niiden yläpuolelle asennetaan opaste, jotta ne on helppo nähdä ja ottaa käyttöön.
• Käsisammuttimien huollosta ja tarkastuksista säädetään sisäasiainministeriön asetuksessa käsisammuttimista (917/2005).