Henkilönsuojaimet: milloin mitäkin tarvitaan?

Suojainten varastokaappi voi olla täynnä, mutta siitä ei vielä tiedä, mikä suojain sopii hitsaukseen, pölyiseen purkuun tai kemikaalin käsittelyyn. Valinta alkaa vaaran tunnistamisesta: mitä voi osua, hengittyä, roiskua tai vahingoittaa kuuloa? Samalla mietitään altistuksen kesto ja se, voiko vaaran poistaa työmenetelmää muuttamalla.

Milloin henkilönsuojainta pitää käyttää?

Työturvallisuuslain 15 § mukaan työnantajan on hankittava ja annettava käyttöön tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa muilla toimenpiteillä. Valtioneuvoston asetus 427/2021 tarkentaa suojainten arviointia, valintaa, käyttöä, huoltoa ja opetusta. Tämä on suojauksen järjestys: ensin vähennetään vaaraa työn lähteellä ja työympäristössä, sitten suojataan työntekijä jäljelle jäävältä vaaralta.

Työnantaja arvioi tarvittavat ominaisuudet ennen hankintaa. Suojaimen pitää sopia työn vaaralle, olosuhteisiin ja käyttäjälle, eikä se saa aiheuttaa uutta vaaraa. Jos useita suojaimia käytetään yhtä aikaa, niiden on toimittava yhdessä. Esimerkiksi tiiviit suojalasit, hengityksensuojain ja kypärä voivat häiritä toistensa istuvuutta, ellei yhdistelmää ole kokeiltu.

Pää, silmät ja kasvot

Kypärää tarvitaan, kun päähän kohdistuu putoavien esineiden tai osumien vaara ja riskiä ei ole poistettu muilla keinoilla. Silmien ja kasvojen suojauksessa erotetaan hiukkaset, neste- ja kemikaaliroiskeet sekä valokaari- ja säteilyvaarat. Tavalliset silmälasit eivät yleensä korvaa kyseiseen vaaraan valittua suojalasia. Hiontaan soveltuva suojain ei välttämättä ole oikea kemikaaliroiskeelle; käyttötarkoitus tarkistetaan merkinnöistä ja valmistajan ohjeesta.

Kuulo ja hengitystiet

Melussa ensisijaisia toimia ovat hiljaisempi kone, melun kotelointi ja altistuksen rajoittaminen. Kun kuulosuojaimia tarvitaan, niiden vaimennus valitaan todelliseen meluun: liian pieni vaimennus ei suojaa, mutta tarpeettoman suuri vaimennus voi vaikeuttaa varoitusäänten kuulemista. Työntekijälle näytetään, miten tulppa asetetaan tai kupu tiivistyy.

Hengityksensuojaimen valinnassa erotetaan hiukkaset, kaasut ja höyryt. Suodattavan puolinaamarin suojaluokka valitaan tehtävän perusteella; se ei tuo happea eikä sovellu hapenpuutteiseen tilaan. Kaasu- tai yhdistelmäsuodatin valitaan tunnetun aineen ja valmistajan ohjeen mukaan. Tiiviin suojaimen pitää istua käyttäjän kasvoille, ja esimerkiksi parta voi estää tiivistymisen. Tuntemattomassa tai erittäin vaarallisessa ilmapiirissä tarvitaan erillinen asiantuntija-arvio ja muu turvallinen työmenetelmä.

Kädet, jalat ja iho

Käsine suojaa vain niiltä vaaroilta, joihin se on valittu. Viiltosuoja, kemikaalinkesto, kuumuudensieto ja sähköinen eristävyys ovat eri ominaisuuksia. Kemikaalityössä käyttöturvallisuustiedote ja käsinevalmistajan läpäisytiedot auttavat valinnassa. Teräviä esineitä käsiteltäessä huomioidaan myös ote ja sorminäppäryys. Turvajalkineen valinnassa arvioidaan putoavat esineet, lävistysvaara, liukastuminen ja työympäristö.

Suojaava työvaate voi olla henkilönsuojain, jos se on suunniteltu suojaamaan määrätyltä vaaralta. Tavallinen työasu ei muutu suojaimeksi pelkän näkyvän värin tai yrityksen logon vuoksi. Havaittavuusvaatetus valitaan esimerkiksi liikenteen läheisyyteen arvioidun vaaran perusteella. Sähkö- ja hitsaustyössä vaatetuksen soveltuvuus on arvioitava kyseisten vaarojen mukaan.

Käyttö, huolto ja vastuut

Asetuksen 427/2021 mukaan työnantajan on määriteltävä käyttöehdot, huolehdittava suojainten kunnossapidosta sekä annettava opetusta ja ohjausta. Suojaimet annetaan lähtökohtaisesti henkilökohtaiseen käyttöön; yhteiskäytössä hygienia ja turvallisuus varmistetaan. Työntekijä käyttää saamiaan suojaimia ohjeiden mukaan, tarkistaa näkyvät vauriot ja ilmoittaa puutteista.

Suojaimen käyttöä ei kannata ratkaista muistilapulla, jossa lukee vain ”kypäräpakko”. Työpaikan selkeä taulukko kertoo tehtävän, vaaran, vaaditun suojaimen, mallin sekä vaihto- ja huolto-ohjeen. Kun työ muuttuu, arviointi ja suojainvalinta päivitetään. Verkkokurssi tukee tätä päätöstä, mutta työpaikan vaarojen arviointi määrää lopullisen ratkaisun.

Valitse suojain työvaiheelle, ei koko ammattinimikkeelle

Sama työntekijä voi aamulla leikata metallia ja iltapäivällä käsitellä pesuainetta. Molemmissa käytetään ehkä käsineitä, mutta suojan ominaisuudet ovat erilaiset. Riskien arvioinnissa eritellään työvaiheet, aineet, koneet ja altistuksen kesto. Käyttöturvallisuustiedote, työvälineen ohje ja suojaimen valmistajan tiedot auttavat valinnassa. Jos vaaraa ei tunneta, työtä ei aloiteta pelkän varmuuden vuoksi valitun yleissuojaimen turvin.

Sopivuus on myös käytännön asia. Liian suuri käsine heikentää otetta, liian pieni kuulosuojain ei tiivisty ja vääränmallinen hengityksensuojain voi vuotaa kasvoilta. Työntekijöille on hyvä antaa mahdollisuus kokeilla kokoa ja mallia turvallisessa tilanteessa. Jos suojain hankaloittaa työtä, siitä ilmoitetaan; ratkaisu on etsiä toimiva suojain tai muuttaa työmenetelmää, ei luopua suojauksesta.

Huolto ja vaihtaminen pitää sopia etukäteen. Likainen visiiri heikentää näkyvyyttä, kostunut hiukkassuojain voi tuntua raskaalta ja kemikaalikäsineen suoja voi heiketä käytössä. Työnantaja antaa ohjeet puhdistukseen, säilytykseen ja poistamiseen käytöstä. Työntekijän pitää tietää, mistä saa uuden suojaimen heti, kun vanha rikkoutuu tai ei enää sovi tehtävään.

Suojainten käyttöä seurataan osana tavallista työnjohtoa. Jos sama suojain jää toistuvasti käyttämättä, selvitä syy: koko, kuumuus, huono näkyvyys tai hankala saatavuus voi vaatia käytännön muutosta.