Työskentely korkealla: putoamissuojaus käytännössä

Katon reunalla työskentely näyttää selvältä riskiltä, mutta putoaminen voi alkaa myös keskeltä tasoa: suojaamaton kuilu, hauras kattolevy tai siirretty kansi riittää. Siksi korkeus yksin ei kerro, millainen suojaus tarvitaan. Työnantaja arvioi paikan, työn keston, sääolot, kulun ja mahdollisen putoamisen seuraukset ennen välineen valintaa.

Laki lähtee vaarojen arvioinnista

Työturvallisuuslain 10 § edellyttää vaarojen selvittämistä ja arviointia. Lain 32 § edellyttää työpaikan rakenteellista ja toiminnallista turvallisuutta. Korkealla tehtävän työn työvälineistä säädetään myös valtioneuvoston asetuksessa 403/2008. Rakennustyömailla sovelletaan lisäksi asetusta 205/2009, jossa on yksityiskohtaiset säännöt muun muassa suojakaiteista, aukoista ja työtasoista. Työpaikan tyyppi on siis olennainen: rakennustyömaan kahden metrin sääntöä ei pidä esittää yleisenä rajana kaikelle työlle.

Rakennustyössä asetuksen 205/2009 28 § edellyttää suojakaidetta tai muuta suojarakennetta työtason tai kulkutien vapaalle sivulle, jolta voidaan pudota yli kaksi metriä. Suojausta tarvitaan myös alempana, jos tapaturman tai hukkumisen vaara on erityinen. Aukot ja kuilut on suojattava kaiteella tai merkityllä, paikaltaan siirtymättömällä kannella. Säännöt eivät oikeuta jättämään matalaa mutta vaarallista reunaa avoimeksi.

Valitse ensin turvallinen työskentelypaikka

Ensisijaisesti työ järjestetään niin, ettei reunalle tarvitse mennä: esimerkiksi kokoonpano tehdään maassa tai huolto turvalliselta huoltotasolta. Seuraava ratkaisu on putoamisen estävä rakenne, kuten kaiteellinen työtaso, sopiva henkilönostin tai teline. Rakennustyön asetuksessa mainitaan myös suojaverkot ja muut rakenteisiin kiinnitettävät suojarakenteet. Valinta riippuu työstä ja rakenteiden kantavuudesta.

Jos suojarakenne poistetaan väliaikaisesti esimerkiksi materiaalin siirtoa varten, työtä ei saa jatkaa ennen kuin korvaava suojaus on toteutettu. Rakenne palautetaan heti työvaiheen päätyttyä tai keskeytyessä. Tämä on käytännössä kriittinen kohta: pelkkä ilmoitus ”reuna on hetken auki” ei pysäytä putoamista.

Milloin valjaita käytetään?

Rakennustyön asetuksen mukaan tarkoitukseen sopivaa putoamisen estävää valjastyyppistä henkilönsuojainta köysineen käytetään, jos ensisijaiset työtasot, laitteet tai suojarakenteet eivät työn luonteen vuoksi ole mahdollisia. Kiinnitys tehdään turvallisesti. Työnantajan pitää valita kokonaisuus juuri kyseiseen työhön: valjaat, liitososa, mahdollinen vaimennin ja kiinnityspiste toimivat yhdessä.

Ennen käyttöä tarkistetaan varusteiden kunto ja valmistajan ohjeet, kiinnityspisteen soveltuvuus, vapaa putoamistila ja mahdollinen heiluriliike. Valjaat eivät auta, jos köysi on liian pitkä tai kiinnitys pettää. Putoamisen jälkeen riippuva henkilö pitää voida pelastaa nopeasti. Siksi pelastautumistapa, välineet ja avun hälyttäminen suunnitellaan ennen työvaihetta; pelkkä hätänumeron tunteminen ei välttämättä riitä.

Tikkaat ja sääolot ovat osa samaa päätöstä

Tikkaat sopivat vain rajattuihin tehtäviin. Työvälineasetuksen 30 §:ssä tikkaiden valinta ja sijoittaminen sidotaan turvallisuuteen; rakennustyömaalla asetuksen 205/2009 32 § rajoittaa nojatikkaiden käyttöä työalustana. Pitkä, voimaa vaativa tai molempia käsiä edellyttävä työ tehdään yleensä turvallisemmin työtasolta. Tikkaiden käyttö ei ole keino kiertää telineen tarvetta.

Tuuli, jää, sade ja lumi voivat muuttaa turvallisenkin suunnitelman vaaralliseksi. Työvälineasetuksen 13 § edellyttää järjestämään korkealla tehtävän työn niin, etteivät sääolot vaaranna työntekijää. Keskeytä työ, jos olosuhteet muuttuvat eikä suojausta voi varmistaa. Tarkista myös alapuolinen alue: putoavat työkalut vaarantavat muut, vaikka oma putoamissuojaus toimisi.

Ennen nousua: lyhyt työmaakeskustelu

Varmista yhdessä työnjohdon kanssa työkohde, turvallinen kulkureitti, suojauksen tyyppi, vastuuhenkilö, varusteiden tarkastus ja pelastautumistapa. Kerro heti, jos kansi puuttuu, kaide on siirretty tai kiinnityspisteen lujuus on epäselvä. Työ alkaa vasta, kun ratkaisu on toteutettu paikan päällä, ei silloin kun se on kirjattu suunnitelmaan.

Suunnitelman pitää toimia myös poikkeustilanteessa

Työmaa voi olla aamulla kunnossa mutta muuttua päivän aikana. Kaide irrotetaan materiaalin nostoa varten, toinen urakoitsija avaa kuilun tai telineeseen tehdään muutos. Kun työ jatkuu eri työvuorossa, seuraava työntekijä ei välttämättä tunne muutosta. Siksi suojauksen tila tarkistetaan ennen jokaista työvaihetta ja muutoksista sovitaan vastuuhenkilön kanssa. Puutteellinen rakenne merkitään ja alue eristetään, kunnes korjaus on tehty.

Putoamissuojausta valittaessa huomioidaan myös työntekijän liikkuminen. Köyden kulma, terävä reuna tai esteet putoamisreitillä voivat tehdä sinänsä sopivasta valjaasta vaarallisen. Kiinnityspistettä ei valita silmämääräisesti esimerkiksi putkesta tai kaiteesta. Työnantaja varmistaa rakenteen soveltuvuuden ja valmistajan ohjeiden noudattamisen. Työntekijä harjoittelee välineen pukemisen ja tarkastuksen ennen ensimmäistä käyttöä.

Pelastautumissuunnitelmassa sovitaan, miten putoamisen jälkeen tavoitetaan riippuva työntekijä ja kuka osaa käyttää pelastusvälineitä. Suunnitelma tehdään kyseiselle työpaikalle, sillä esimerkiksi sisätilan henkilönostin ei välttämättä pääse ulkona katon reunalle. Harjoittelussa voidaan huomata käytännön esteet ennen tositilannetta. Jos pelastamista ei voida järjestää, työmenetelmä on muutettava.

Tarkista samalla, onko työkaluille turvallinen säilytys ja voiko alapuolinen kulku jatkua. Tarvittaessa alue suljetaan työn ajaksi.