Korkealla työskentely

Tikkaat työssä – mitä laki vaatii?

Tikkaille on helppo nousta pientäkin työtä varten. Niitä käytetään kuitenkin myös tehtävissä, joihin ne eivät sovellu. Tässä artikkelissa kerromme, mitä työturvallisuussäädökset tikkaiden käytöstä määräävät.

Julkaistu · Lukuaika noin 5 min · Safety Courses

Tikkaat eivät ole ensisijainen ratkaisu

Työturvallisuuslain 8 § velvoittaa työnantajan estämään vaarojen syntymisen ja toteuttamaan yleisesti vaikuttavat suojaustoimet ennen yksilöllisiä. Korkealla työskenneltäessä se tarkoittaa käytännössä, että ensin harkitaan kaiteellista työtasoa, telinettä tai henkilönostinta. Tikkaat tulevat kyseeseen silloin, kun työ on lyhytkestoista ja sen vaarat on arvioitu vähäisiksi.

Työsuojeluviranomaisen mukaan putoaminen on esimerkiksi kattosaneerauksissa ja pientalotyömailla suurin turvallisuusriski. Vakava vamma voi syntyä myös matalalta pudottaessa.

Työvälineasetuksen (403/2008) vaatimukset tikkaille

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) koskee kaikkia toimialoja. Sen 30 §:n keskeiset vaatimukset ovat:

  • Tikkailta on saatava koko ajan turvallinen ote ja tuki. Käsin kannettava taakka ei saa estää varmaa otetta.
  • Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana.
  • Siirrettävät tikkaat asetetaan vakaalle, kestävälle ja liikkumattomalle alustalle niin, että puolat ovat vaakasuorassa.
  • Tikkaiden kaatuminen ja luistaminen estetään kiinnittämällä niiden ylä- tai alapää, käyttämällä liukuesteitä tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla.
  • Tikkaiden on ulotuttava riittävästi sen tason yläpuolelle, jolle noustaan, ellei varmaa otetta voida taata muuten.
  • Pyörillä varustetut tikkaat lukitaan paikalleen, ennen kuin niille noustaan.

Rakennustyömaalla säännöt ovat tarkemmat

Rakennustyössä sovelletaan lisäksi valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Sen 32 § rajaa tikkaiden käyttöä tiukasti:

  • Nojatikkaita saa käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluonteisiin töihin. Nojatikkaiden pituus saa olla enintään kuusi metriä.
  • A-tikkaita saa käyttää työalustana telineen sijaan vain, jos telinettä ei voida kohtuudella edellyttää esimerkiksi työn lyhytkestoisuuden vuoksi. Silloinkin työntekijä saa pääsääntöisesti seistä niillä vain alle metrin korkeudessa.
  • Jos työalusta on 1–2 metrin korkeudessa, A-tikkaiden seisontavakavuuden on täytettävä asetuksen liitteen 6 vaatimukset.
  • A-tikkaita ei saa käyttää töissä, joissa tarvitaan huomattavaa voimaa vaativia työkaluja tai joissa on kaatumis- tai palovaara. Alustan on oltava tasainen ja painumaton.

Saman asetuksen 28 § edellyttää suojakaiteita työtasoille ja kulkuteille, joilta voi pudota yli kahden metrin korkeudelta. Kaiteen on oltava vähintään metrin korkuinen.

Työnantajan velvollisuudet

Rakennustyön turvallisuusasetus velvoittaa työnantajan arvioimaan tikkaiden käytön vaarat ja antamaan tikkaita käyttäville opetuksen ja ohjeet. Kaikilla aloilla sama velvollisuus perustuu työturvallisuuslain 10 §:ään (vaarojen selvittäminen ja arviointi) ja 14 §:ään (perehdytys, opetus ja ohjaus).

Turvallisen tikastyön muistilista:

  • Tarkista tikkaat silmämääräisesti ennen käyttöä: puolat, jalat, liukuesteet ja lukitukset.
  • Älä käytä viallisia tikkaita. Ilmoita viasta viipymättä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle (työturvallisuuslain 19 §).
  • Nouse ja laskeudu kasvot tikkaisiin päin ja käytä aina kolmen pisteen tukea.
  • Älä kanna raskaita tai kookkaita taakkoja tikkailla – nosta ne ylös muulla tavalla.

Mitä laiminlyönneistä voi seurata?

Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään vuodeksi vankeuteen (rikoslain 47 luvun 1 §), ja yritykselle voidaan määrätä yhteisösakko. Työsuojeluviranomainen tiedotti lokakuussa 2026 tapauksesta, jossa työntekijä putosi katolta työmaalla: toimitusjohtaja tuomittiin sakkoihin ja yhtiölle määrättiin yhteisösakko. Tuomio ei ollut tiedotteen julkaisuhetkellä lainvoimainen.

Työsuojelun valvonnasta vastaa 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto.

Lähteet

  1. Työturvallisuuslaki 738/2002
  2. Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008
  3. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009
  4. Rikoslaki 39/1889, 47 luku
  5. Työsuojelu.fi: Putoaminen on kattosaneeraus- ja pientalotyömaan suurin turvallisuusriski
  6. Työsuojelu.fi: Työntekijä putosi katolta työmaalla – toimitusjohtajalle sakkoja ja yhtiölle yhteisösakko
  7. Työsuojelu.fi: Virastouudistus – työsuojeluviranomainen 1.1.2026 alkaen

Artikkelin tiedot ovat yleisluonteisia, eivätkä ne korvaa oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa olevat säädökset Finlexistä. Tiedot tarkistettu 6.10.2026.

Lue myös