Paloturvallisuus työpaikalla – lakisääteiset velvollisuudet
Tulipalo voi syttyä millä tahansa työpaikalla: toimistossa, varastossa, keittiössä tai työmaalla. Pelastuslaki ja työturvallisuuslaki edellyttävät, että siihen on varauduttu etukäteen. Kokosimme tähän keskeiset velvollisuudet.
Pelastuslaki: omatoiminen varautuminen
Pelastuslain (379/2011) 14 § velvoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan omalta osaltaan:
- ehkäisemään tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
- varautumaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
- varautumaan tulipalojen sammuttamiseen ja muihin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
- turvaamaan poistumisen ja helpottamaan pelastustoimintaa.
Lain 9 §:n mukaan rakennus ja sen ympäristö on pidettävä sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaara on vähäinen ja ihmiset pääsevät poistumaan. Helposti syttyvää tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu palovaaraa.
Kuka tarvitsee pelastussuunnitelman?
Pelastussuunnitelma on laadittava kohteisiin, joissa poistumisturvallisuus tai pelastustoiminta on tavanomaista vaativampaa tai joissa onnettomuuden seuraukset voisivat olla vakavat (pelastuslain 15 §). Kohteet luetellaan valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011). Niihin kuuluvat muun muassa:
- työpaikkatilat, joissa työntekijöitä ja muita ihmisiä on samanaikaisesti yleensä vähintään 50
- kauppakeskukset ja yli 400 neliömetrin myymälät
- yli 50 asiakaspaikan ravintolat
- yli 1 500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukset
- koulut, oppilaitokset, päiväkodit ja majoitusliikkeet.
Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätökset, turvallisuusjärjestelyt sekä ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niissä toimimiseksi.
Työturvallisuuslaki: ohjeet, välineet ja nimetyt henkilöt
- 44 §: työ on järjestettävä niin, että tulipalon, räjähdyksen ja muun onnettomuuden vaara on mahdollisimman vähäinen.
- 45 §: työpaikka on varustettava tarpeellisilla hälytys-, paloturvallisuus- ja pelastautumisvälineillä. Työntekijöille on annettava ohjeet niiden käytöstä ja siitä, miten tulipalon sattuessa toimitaan. Tarvittaessa on järjestettävä harjoituksia.
- 47 §: työnantajan on tarvittaessa nimettävä työntekijät huolehtimaan ensiavusta, palontorjunnasta ja pelastustoimista, ellei pelastussuunnitelmassa ole osoitettu tehtäviin suojeluhenkilöstöä.
Alkusammutusvälineet ja laitteiden kunnossapito
Pelastuslain 12 §:n mukaan sammutus- ja pelastuskalusto, palonilmaisu- ja hälytyslaitteet sekä poistumisreittien opasteet ja valaistus on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.
Käsisammuttimista säädetään vuoden 2025 alusta voimaan tulleessa laissa eräistä paloturvallisuuslaitteista (191/2024). Sammuttimen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että käsisammutin tarkastetaan kahden vuoden välein. Jos sammutin on alttiina kosteudelle, tärinälle, lämpötilan vaihtelulle tai pakkaselle, tarkastus on tehtävä vuosittain. Lisäksi sammutin huolletaan enintään kymmenen vuoden välein, ellei siihen ole merkitty lyhyempää huoltoväliä. Tarkastuksen ja huollon saa tehdä vain käsisammutinliike.
Paloturvan ohjeet
- Pidä poistumisreitit ja -ovet vapaina ja helposti avattavina.
- Sovi kokoontumispaikka ja kerro se jokaiselle uudelle työntekijälle perehdytyksessä.
- Varmista, että henkilöstö osaa käyttää käsisammutinta ja sammutuspeitettä.
- Varmista, että kaikki tietävät hätänumeron 112 ja osaavat tehdä hätäilmoituksen.
Lähteet
- Pelastuslaki 379/2011
- Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011
- Työturvallisuuslaki 738/2002
- Laki eräistä paloturvallisuuslaitteista 191/2024
Artikkelin tiedot ovat yleisluonteisia, eivätkä ne korvaa oikeudellista neuvontaa. Tarkista voimassa olevat säädökset Finlexistä. Tiedot tarkistettu 6.10.2026.